Meistä versoaa kaamos ja syys

Palelin koko eilisen illan. Mulla oli päällä kahdet legginssit, toppi, huppari, sukat ja villasukat. Mulla oli peitto päällä ja olin ihan jäässä. T:n kaveri oli täällä juomassa ja he lähtivät 11 aikaan baariin. Kun kävimme tupakalla, otin toppahousut jalkaan ja olin silti ihan jäässä. Olen myös koko aamun palellut. Juonut kahvia ja yrittänyt pitää itseni lämpimänä.

Tänään alkaisi alennusmyynnit, mutta mulla ei ole varaa mennä. Mulla on tilillä päälle satanen, mutta pöytä on täynnä laskuja. Tosin ehkä ihan hyväkin, ettei ole varaa. En halua mennä masentumaan jokaiseen vaatekauppaan kun mikään vaate ei näytä päällä hyvältä. Pitäisi kyllä käydä postissa hakemassa sähkötupakkaan nesteet. Siihen kykenen, onneksi.

Olen huomannut, että blogini jauhaa samaa rataa päivästä toiseen. Se johtuu oikeastaan siitä, että mulla ei ole muuta elämää kuin laihdutus. Mulla ei ole enää kavereita keiden kanssa olla. Mä olen yksin kotona joka päivä ja todella harvoin näen ketään meidän kodin ulkopuolista ihmistä. Olen niin erakoitunut tämän syömishäiriöni kanssa, etten tiedä uskallanko enää nähdä muita ihmisiä.

Jos tämä päivä menee yhtä hyvin kuin eilinen, voisin uskaltautua huomenna vaa'alle. Vatsan turvotus on eilisen ansioista laskenut. Otin myös laksoja, joten toivon, että huomenna on oivallinen päivä käydä vaa'alla.